Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Mikael Agricola (Michael Olai, Mikael Olavinpoika; n. 1510–1557) opiskeli 1530-luvulla Wittenbergin yliopistossa reformaatiokauden molempien johtohahmojen Philip Melanchthonin ja Martti Lutherin oppilaana. Valmistuttuaan hän toimi Suomessa Turun katedraalikoulun rehtorina ja Turun piispana. Hän loi raamatunsuomennoksellaan suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Häntä pidetäänkin siksi suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Mikael Agricola oli syntyisin Pernajan Torsbysta. Hänen syntymäaikaansa ei tiedetä, mutta hänen myöhempien vaiheidensa perusteella se on sijoitettu noin vuodelle 1510. Hänen isänsä nimi oli Olavi (ruotsalaisittain Olof), äidin nimeä ei tiedetä. Perheessä oli Mikaelin lisäksi kolme tytärtä, joiden nimiä ei tunneta. Hänen ensimmäinen opettajansa, Pernajan seurakunnan kirkkoherra, ilmeisesti taivutteli vanhemmat lähettämään pojan 1510-luvun lopulla Viipuriin latinankouluun. Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricolan (lat. maanviljelijä), joka oli suosittu nimenomaan Saksan humanistipiireissä, joihin Agricola opiskeluaikoinaan Viipurissa tutustui.

Agricolan äidinkielestä on esitetty erilaisia käsityksiä. Käsitykset ovat perustuneet toisaalta Agricolan käyttämään suomen kieleen ja toisaalta hänen syntymäpaikkansa Pernajan kylän asutustilanteeseen. Vanhin asutus Pernajassa on ollut suomenkielistä, minkä todistavat Pernajan useat suomenkieliset kylännimet ja vanhat suomenkieliset talonnimet. Vanhat suomalaisasutukset kuitenkin ruotsalaistuivat keskiajalta alkaen niin, että kaikkien kylien nimistö viimeistään 1700-luvulla oli enemmistöltään ruotsinkielistä. Asiakirjoissa säilyneestä nimistöstä on kuitenkin päätelty, että pääosaltaan ruotsinkielisellä alueella on ollut myös Agricolan aikana jonkin verran suomenkielistä asutusta.

Kahdeksan vuoden opiskelun jälkeen vuonna 1528 Agricola pääsi 18-vuotiaana Turun piispan Martti Skytten sihteeriksi. Uskonpuhdistus oli pantu virallisesti toimeen Ruotsin valtiopäivillä vuotta aiemmin 1527, ja Agricolasta tuli tärkeimpien uskonnollisten uudistusten toteuttaja Suomessa. Vuonna 1529 Agricolasta tuli kansleri, ja papiksi hänet vihittiin 1530-luvulla. Agricola lähetettiin 1536 opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, jossa Martti Luther ja Philip Melanchthon elivät ja vaikuttivat. Nuoren Agricolan matkakumppanina oli Martti Teitti (Martinus Teit). Siihen aikaan oli tavallista, että opiskelijat ja muutkin matkalaiset liikkuivat turvallisuussyistä pienissä ryhmissä. Ajan käytännön mukaisesti Turun tuomiokapituli antoi Agricolalle opintoavustukseksi voitynnyreitä, jota tämä voisi myydä elämisen kulujen kattamiseksi. Agricola valmistui kolmen vuoden opintojen jälkeen keväällä 1539 maisteriksi.

Agricola aloitti Uuden testamentin suomentamisen jo opiskellessaan Wittenbergissä. Hän käytti lähteinään kreikankielistä alkuteosta ja Lutherin saksannosta. Agricolan käännös julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamenti. Ensimmäinen Agricolan ilmestynyt työ oli kuitenkin lukemisen ja kristinopin perusteet sisältänyt aapinen Abckiria (1543). Agricola keksi tai lainasi suomen kieleen lukuisia uusia sanoja. Osa Agricolan sanoista jäi päiväperhoiksi: styyri, falskata, insigli, alasastua, edesseisoa ja monet muut sanat eivät juurtuneet suomeen. Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on kuitenkin yhä käytössä.

Valmistumisen jälkeen hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Sekä Luther että Melanchthon olivat kirjoittaneet hänestä suosituskirjeet Kustaa Vaasalle. Agricola hoiti virkaa yhdeksän vuotta ja kirjoitti samalla ahkerasti. Koulun johtaminen ei aina ollut helppoa, ja hän valittikin eräälle ystävälleen kirjeessään: "Kuinka hankala toimi on johtaa poikia, noita kesyttömiä eläimiä johonkin hyvään ja varmaan opilliseen kasvatuksen tulokseen". Agricola riitaantui kuningas Kustaa Vaasan kanssa ja joutui jättämään paikkansa vuonna 1548.

Agricola avioitui vuonna 1550 Birgitta Olavintyttären kanssa, ja vuoden kuluttua heille syntyi poika Kristian Agricola. Agricola oli ensimmäisiä suomalaisia pappeja, jotka saivat uskonpuhdistuksen oppien myötä solmia avioliiton.

Turun piispan Martti Skytten kuoltua vuonna 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä. Kun Kustaa Vaasa jakoi Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, hän nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi vuonna 1554. Ruotsalaisten ja venäläisten väliset rajariidat olivat tuohon aikaan jatkuvia, niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti vuoden 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä Agricola sai ankaran sairauskohtauksen, johon hän kuoli juuri valtakunnan rajan ylitettyään Uudenkirkon pitäjässä, myöhemmän Kuolemajärven kunnan alueella. Paavali Juustenin 1560-luvulla kirjoittaman Suomen piispainkronikan mukaan Agricola haudattiin Viipuriin arkkipiispan läsnä ollessa. Todennäköisesti hautapaikka oli Viipurin vanhassa tuomiokirkossa, mutta tarkkaa sijaintia ei tiedetä.

Mikael Agricolasta SukuHaussa:

• Yrjö Blomstedt: "Mikael Agricolas ättlingar", Genos 1/1957
• "Mikael Agricola", Historiallinen lukukirja. Suomen historia elämäkertoina, 1913
• "Mikael Agricola", Kansallinen elämäkerrasto. 1 osa, 1927