Hyvää Minna Canthin päivää!

Minna Canth (alunperin Ulrika Wilhelmina Johnson, 19.3.1844– 12.5.1897 Kuopio) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Ajatusmaailmaltaan hän oli vapaamielinen nuorsuomalainen. Canth edisti naisten asemaa muun muassa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli myös suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

Minna Canth syntyi Tampereella ja hänen isänsä Gustaf Vilhelm Johnson työskenteli Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina ja oli vaimonsa Lovisa Ulrikan tavoin lähtöisin köyhistä oloista. Perheessä oli myös isän mukaan nimetty poika Gustaf Vilhelm (Gusti) ja toinen tytär Augusta Katharina. Perhe asui Canthin lapsuudessa Tampereen köyhälistön kaupunginosassa. Perheen taloudellinen tilanne koheni, ja vuonna 1853 perhe muutti Kuopioon, kun isä Gustaf Vilhelm sai hoitaakseen Tampereen Lankakaupan.

Kuopiossa Canth jatkoi jo Tampereella ruotsinkielisessä työläislasten Finlaysonin tehtaankoulussa alkanutta koulunkäyntiä. Sieltä Miinu Johnson, joka kutsui tuolloin itseään Minaksi, siirtyi Soldanin sisarusten (Aleksandra, Augusta ja Edla ylläpitämään ruotsinkieliseen kouluun. Täältä Canth eteni vielä kolmivuotiseen ruotsinkieliseen valtion tyttökouluun Frouvasväen koulu sivistyneimpäin (herraisten) vanhempain tyttäriä varten, johon hänen ei olisi syntyperänsä takia pitänyt päästä. Kauppias Gustaf Johnsonin hyvän taloudellisen menestyksen takia näin kuitenkin tapahtui.

Gustaf Johnsonin liiketoimet sujuivat hyvin, ja hänellä oli varaa pitää kaupassa apulaista tyttärensä sijaan. Canth oli tullut myös avioitumisikään, mutta avioliiton sijaan hän toivoi itsenäisen naisen uraa. Mahdollisuuden haaveeseen tarjosi Jyväskylässä vuonna 1863 alkanut kansakoulunopettajaseminaari, sillä opettajattarena nainen saattoi elättää itsensä menemättä naimisiin. Seminaarin myötä naisella oli ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuus opiskella johonkin muuhun kuin kätilön ammattiin.

Miinu Johnson pääsi syksyllä 1863 vasta perustettuun Jyväskylän seminaariin, joka koulutti kansakoulunopettajia. Opinnot jäivät kuitenkin kesken vuonna 1865 hänen hyväksyessään seminaarin luonnontiedon opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosinnan. He menivät naimisiin ja asettuivat asumaan Jyväskylään. Seminaarissa aikaisemmin Minaksi itseään kutsunut Canth alkoi käyttää etunimeä Minna. Pariskunnalle syntyi kaikkiaan seitsemän lasta: Anni (1866–1911), Elli (1868–1944), Hanna (1870–1889), Maiju (1872–1943), Jussi (1874–1929), Pekka (1876–1959) ja Lyyli (1880–1969).[8] Silti Canth ehti harjoittaa hyväntekeväisyyttä köyhien keskuudessa ja kirjoittaa miehensä toimittamiin Keski-Suomi- ja Päijänne-sanomalehtiin novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja, erityisesti raittiuteen ja naisiin liittyvistä aiheista. Vuonna 1879 Canthin elämässä tapahtui merkittävä käänne: hänen miehensä kuoli pitkään sairastettuaan vähän ennen perheen seitsemännen lapsen syntymää.

Maaliskuussa 1880 Canth muutti lapsineen takaisin Kuopioon. Siellä hän ryhtyi hoitamaan vuonna 1877 kuolleen isänsä lankakauppaa, joka oli kehnossa taloudellisessa kunnossa. Canth sai liikkeen jaloilleen, ja perheen taloudellinen asema parani. Kolmen vuoden kuluttua Canth otti vastuun myös sekatavarakaupasta, jota hänen veljensä oli hoitanut. Liiketoimet takasivat taloudellisen toimeentulon, jonka turvin Canth pystyi hankkimaan kirjallisuutta ulkomailta asti ja keskittymään myös kirjoittamiseen.

Canth julkaisi kaikkiaan kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia sekä lisäksi kertomuksia, lehtiartikkeleita ja puheita. Hän oli aikansa keskeinen realismin edustaja ja tarkasteli teoksissaan yhteiskunnan epäkohtia. Fiktiivisten teosten lisäksi Canth kirjoitti kantaa ottavia kirjoituksia lehtiin eikä empinyt esittää radikaalejakaan ajatuksia. Hän piti myös luentoja, suomensi joitakin teoksia, toimitti Vapaita Aatteita -lehteä ja otti muutenkin aktiivisesti osaa kirjalliseen elämään.

Kuopiossa Canthin ympärille kokoontui kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä, ja Canthin Kanttilaksi kutsuttuun taloon syntyi Minnan salonki. Siellä vieraili monia myöhemmin tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia. Kaukaisimmat vieraat tulivat ulkomailta asti. Canth jatkoi liikkeenpitoa, kirjoittamista ja salongin pitämistä, kunnes kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen 53-vuotiaana 12. toukokuuta 1897. Hänet haudattiin Kuopioon, ja hautajaisista muodostui merkittävä tapahtuma.

Sisäasiainministeriö on suosittanut yleistä liputusta Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon johdosta vuodesta 2003. Helsingin yliopisto merkitsi Minna Canthin päivän vakiintuneeksi liputuspäiväksi vuodesta 2007 alkaen. Hän on ensimmäinen suomalaisnainen, joka on saanut oman liputuspäivän, 19. maaliskuuta.

Minna Canthista SukuHaussa

• "Minna Canth", Historiallinen lukukirja. Suomen historia elämäkertoina, 1913
• Jalmari Finne: "Minna Canthin syntyperä", Genos 3/1943
• Rafael Sumelius, "Ännu om Minna Canths härstamning", Genos 4/1943
• "Minna Canth", Kansallinen elämäkerrasto 1, 1927
• Aina Lähteenoja: "Canth-suku", Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 21, 1937

Laura Aho

FM Laura Aho on Suomen Sukututkimusseuran tiedottaja.