Hyvää puolustusvoimien lippujuhlan päivää
Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4.6. Se on puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä. Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä.
Sotaväen lippujuhlaa on vietetty vuodesta 1919 lähtien. Alun perin päivää vietettiin 16.5. sisällissodan valkoisten järjestämän voitonparaatin muistoksi. Presidentti K. J. Ståhlberg vahvisti sotaväen lippujuhlan viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1921. Lippujuhlapäivä määrättiin viralliseksi liputuspäiväksi vuonna 1934.
Talvisodan jälkeen keväällä 1940 puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim antoi päiväkäskyn, jonka mukaan 16.5. ei järjestetä juhlallisuuksia. Tällä pyrittiin korostamaan kansallista yhtenäisyyttä. Päiväkäskyssä määrättiin ajallisesti lähellä ollutta toukokuun kolmatta sunnuntaita vietettävän yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivänä, nykyisenä kaatuneiden muistopäivänä.
Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä jatkosodassa 75 vuotta 4.6.1942 Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän puolustusvoimain lippujuhlaksi. Juhlapäivän yleisenä nimenä oli Suomen marsalkan syntymäpäivä, kunnes sen tilalle tuli nykyinen nimi vuonna 1950. Vuodesta 1952 lähtien alettiin puolustusvoimain lippujuhlan päivää viettää paraatein, joita järjestetään eri paikkakunnilla.
Sukututkija voi etsiä sodissa palvelleiden tietoja voi vaikka Sotasamposta. Sodissa palvelleiden Lottien tietoja voit etsiä Lottagalleriasta. Seuran verkkosivujen Militaria-sivulta löydät kattavan valikoiman linkkejä sotilaisiin ja sotiin liittyviin aineistoihin.
Kesäretkivinkiksi voisi vielä mainita vuonna 2021 lippujuhlan päivänä Mikkelissä avautuneen Tiedekeskus Muistin, joka pyrkii tuomaan aivan uudella tavalla koettaviksi ihmisten ja yhteiskunnan sodan ajan todellisuuden.
Laura Aho
FM Laura Aho on Suomen Sukututkimusseuran tiedottaja.
