Kuninkaan tytär

Pietarin Pyhän Katariinan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra 1825–1835 Erik Gustaf Ehrström (1791–1835) oli innokas nekrologien kirjoittaja. Tavallisesti Ehrström kertoo vainajan elämänvaiheet pääpiirteittäin, mutta kaikki tapaturmaiset kuolemat, murhat ja traagiset itsemurhat hän kuvailee seikkaperäisesti. Oikea sukututkijan unelma siis.

Monta sivua pitkä nekrologi kertoo Kristina Hultgren-nimisestä naisesta, joka kuoli lavantautiin 30. syyskuuta 1834 54-vuotiaana. Kristina Hultgren oli jo vuosia ennen kuolemaansa uskonut Ehrströmille suurena salaisuutena olevansa Kustaa III:n avioton tytär. Ehrström ei tiennyt miten olisi asiaan suhtautunut, mutta päätti kirjoittaa Kristinan tarinan muistiin kaiken varalta.

Kristina Hultgren kertoi kirkkoherralle syntyneensä Tukholmassa vuonna 1780. Äitiään hän ei muistanut eikä tiennyt edes tämän nimeä. Lapsena Kristina oli viety Sipoon Kallbäckiin erään talonpojan luokse, mistä hänet oli siirretty majuri Köhlerin ja tämän puolison, vapaaherratar Lejonhufvudin kasvatiksi Sipoon Savijärven kartanoon. Siellä hän oli sattumalta saanut tietää olevansa Kustaa III:n avioton tytär.

Pian tämän jälkeen eräs upseeri oli vienyt hänet Viron Haapsaluun, missä hänet jätettiin erään leskirouvan huostaan. Rouvan mukana Kristina muutti sittemmin Tallinnaan. Kustaa III:n kuoleman (1792) jälkeen elatusrahan tulo Ruotsista lakkasi ja Kristina joutui elättämään itsensä työtä tekemällä. Hän päätyi Moskovaan erään herrasväen palvelukseen yli 20 vuoden ajaksi.

Kristina muutti Pietariin 1820-luvun alkupuolella, missä hän eli pääasiassa almujen ja Pyhän Katariinan seurakunnan köyhäinkassalta saamansa avustuksen turvin. Kirkkoherra Ehrström kertoo tutustuneensa Kristina Hultgreniin joulukuussa 1826. "Hän sanoi iäkseen 45 vuotta, mutta näki kyllä, että hän oli vanhempi", kirjoittaa Ehrstöm. Hän oli myös verrannut Kristinan kasvonpiirteitä Kustaa III:n muotokuvaan minkäänlaista yhdennäköisyyttä kuitenkaan havaitsematta.

Kristinan isäksi Kustaa III on jo lähtökohtaisesti epäuskottava. Kustaa ei ollut mikään naistenmies, olihan jo aviolapsen alulle saattaminenkin hänelle tunnetusti työn ja tuskan takana. Kuvaavaa on, että, kun kuningatar Sofia Magdalena vihdoin tuli raskaaksi, juuri kukaan hovissa ei uskonut kuningasta lapsen isäksi. Ajatus Kustaan salaisesta rakastajattaresta ja aviottomasta lapsesta olisi luultavasti herättänyt hovissa lähinnä hilpeyttä.

Espoossa syntyi 7. lokakuuta 1765 Kristina, jonka vanhemmat olivat värvätty sotilas Petter Hultgren ja hänen kihlattu morsiamensa, Espoon Finnon talon piika Anna Brita Johanintytär. Joulukuussa 1769 vihittiin avioliittoon Leskikuningattaren henkirykmentin (Hamiltonin rykmentti) everstiluutnantin komppanian sotilas Hultgren ja "qp" Anna Brita Johanintytär Helsingin pitäjästä. Sotilasrullista löytyy Petter Hultgren, joka oli syntynyt vuonna 1740 Kalmarissa. Hamiltonin rykmentin sijoituspaikka oli Suomenlinna, josta Petter Hultgren sai siirron Tukholmaan 28. toukokuuta 1773.

Kristinan kertomuksesta voi päätellä hänen asuneen Sipoossa ainakin jossakin elämänsä vaiheessa. Sipoon Paippisten Snickarsissa asuikin vuosina 1780–1784 ja Hangelbyn Martisissa vuonna 1785 Stina Hultgren. Syntymäaikaa ei rippikirjassa ole, ei liioin ammattia. Todennäköisesti kyseessä kuitenkin on sama henkilö, kuin sittemmin kuninkaan tyttärenä Pietarissa esiintynyt Kristina Hultgren. Hän lienee kertonut vaiheensa Virossa ja Venäjällä suurin piirtein todenmukaisesti. Kristinan tarina on kiehtova, vaikka hän paljastuikin huijariksi.

Pirjo Terho

Pirjo Terho on ansioitunut sukututkija, joka on pitkään ja aktiivisesti harrastanut sukututkimusta ja saattanut tutkimuksensa tuloksia julkisuuteen. Terhon kirjoittama sukukirja on voittanut kaksi kertaa Vuoden sukukirja -kilpailun ja hän on kirjoittanut runsaasti artikkeleita Aninkainen-lehteen sekä Jäsenviesti Jalmariin. Terho on toiminut myös Aninkaisen päätoimittajana.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 5/2022. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.