Laivanrakennusmestari Hans Henrik Kjäldström

Hans Henrik Kjäldström oli laivanrakennusmestari ylitse muiden. Hän vaikutti Uudessakaupungissa ajanjaksona, jota kaupungissa kutsutaan suureksi laivanrakennuskaudeksi. Samoihin aikoihin, noin vuosina 1840–1875, elettiin suurten purjelaivojen viimeistä loistokautta.

Hans Henrik Kjäldström syntyi Pietarsaaren maalaiskunnassa (nykyisin Pedersöre) 18. heinäkuuta 1830 Ytter Purmon Lillkjeldin torpparin Matts Kjäldströmin (1789–1863) ja Helena Hansintyttären (1793–1853) poikana. Ammattitaitonsa Hans Henrik hankki Tukholmassa suorittaen sikäläisen veistämön käsityökoulun täydellisen kurssin erinomaisin arvosanoin. Melko pian valmistuttuaan, todennäköisesti 1850-luvun lopulla, Kjäldström muutti Uuteenkaupunkiin ensin laivanmittaajaksi, mutta varsin pian rakennusmestariksi. Myös Hans Henrikin vanhempi veli Lars Petter Kjäldström (1827–1881) oli laivanrakennusmestari ensin Porissa ja myöhemmin Turussa.

Uudenkaupungin porvarit olivat kautta aikojen hankkineet tarvitsemansa laivat joko teettämällä ne lähipitäjien laivaveistämöissä tai ostamalla "käytettyjä" aluksia. Jonkin verran pieniä laivoja rakennettiin myös Uudessakaupungissa. Vuonna 1860 perustivat kauppaporvari J. F. O. Hartman ja hänen lankonsa, laivanvarustaja Leonard Kräki Uudenkaupungin varvin, joka oli ensimmäinen ja merkittävin Uudenkaupungin suuren laivanrakennuskauden laivaveistämöistä.

Hans Henrik Kjäldström oli Hartmanin ja Kräkin veistämön rakentamien laivojen pääsuunnittelija ja rakennusmestari koko uransa ajan, joskin hän suunnitteli laivoja jonkin verran muillekin Uudenkaupungin veistämöille. Ensimmäisenä Kjäldströmin aluksista laskettiin vesille parkkilaiva General von Döbeln vuonna 1861. Kjäldströmin suunnittelemat laivat olivat lähes kaikki suurikokoisia, yli 120 jalkaa pitkiä. Lisäksi ne olivat vahvoja, kauniita, hyviä purjehtijoita ja kuuluisia nopeudestaan.

Suurin Kjäldströmin Uudenkaupungin varville suunnittelemista aluksista oli fregatti Australia, joka valmistuessaan vuonna 1866 oli Suomen suurin laiva. Aluksen pituus oli 170 jalkaa ja kantavuus 545 lästiä. Australia kellahti kumoon vesillelaskussa, jolloin sen kylki murtui. Tätä pidettiin huonona enteenä. Australia haaksirikkoutuikin Burman Rangoonin lähellä heinäkuussa 1872. Sikäli onni oli kuitenkin myötä, ettei kukaan kuollut haverissa.

Uljas oli myös fregatti Imperator Alexander II, jonka nimeen piti pyytää keisarin lupa. Alus laskettiin vesille vuonna 1864, sen pituus oli 170 jalkaa ja kantavuus 511 lästiä. Imperator Alexander II haaksirikkoutui marraskuussa 1872 Atlantilla kovassa myrskyssä ollessaan maissilastissa matkalla New Yorkista Englantiin. Bremeniläinen parkkilaiva La Plata pelasti koko miehistön viime hetkellä, kun aallot jo loiskivat kannen yli.

Kjäldström ei kunnostautunut pelkästään laivojen rakentajana. Kun Uudenkaupungin uusi kirkko kesällä 1864 oli jo melkein valmis, piti tornin huippu saada nostetuksi maasta paikoilleen. Kirkon rakennusmestarin tietotaito ei riittänyt tehtävän suorittamiseen. Kun Kjäldström kuuli ongelmasta, hän myöhään eräänä iltana rakennusmiehineen nosti tornin paikoilleen samalla tekniikalla, jolla laivojen mastot pystytettiin.

Hans Henrik Kjäldström avioitui 2. tammikuuta 1862 Korppoossa talollisen tytär Katarina Albertina Höglanderin kanssa. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista poika Henrik ja tyttäret Axa ja Elsa saavuttivat aikuisiän. Hans Henrik Kjäldström kuoli Uudessakaupungissa 2. elokuuta 1877. Hän hukkui Saunasillan lähellä uimassa ollessaan.

Pirjo Terho

Pirjo Terho on ansioitunut sukututkija, joka on pitkään ja aktiivisesti harrastanut sukututkimusta ja saattanut tutkimuksensa tuloksia julkisuuteen. Terhon kirjoittama sukukirja on voittanut kaksi kertaa Vuoden sukukirja -kilpailun ja hän on kirjoittanut runsaasti artikkeleita Aninkainen-lehteen sekä Jäsenviesti Jalmariin. Terho on toiminut myös Aninkaisen päätoimittajana.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 9/2022. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.