Sukututkimusta somessa

Itse kun olen aloittanut sukututkimuksen 1980-luvulla, piti kaikki tiedot käydä kaivelemassa ihan itse joko kirkkoherranvirastoissa tai arkistoissa pyörittämässä mikrofilmejä. Toisaalta käytin kyllä jo silloin tavallaan HisKiä, kun kävin Helsingissä silloisen Valtionarkiston vanhassa tutkijasalissa lukemassa niin sanottuja mustia kirjoja, joitten tiedoista HisKiä sittemmin alettiin tallentaa. Ei ollut netissä kirkonkirjoja eikä minulla ollut pitkään aikaan tietokonettakaan, joten kaikki löytyneet tiedot kirjoitin paperille.

Nyt on kaikkea yllin kyllin, mutta silti ei tunnuta osaavan löytää mitään. Onhan sukututkimus noista ajoista lisääntynyt valtavasti ja uusia harrastajia riittää jatkuvasti kursseillekin. Mutta sitten on osa näistä niin sanotuista some-harrastajatutkijoissa, jotka eivät vaivaudu itse etsimään mitään eivätkä edes opettelemaan perusjuttuja, kun se on niin helppo kysyä somessa ja vastauksen saa yleensä viimeistään viidessä minuutissa.

Onko kukaan tutkinut Virtasia, Saarisia ja Lehtosia Lammilta?

Tämän kaltaisia kysymyksiä tulee jatkuvasti sukututkimusryhmiin. Nämähän kertovat ensinnäkin siitä, ettei kysyjällä itsellään ole oikein minkäänlaisia lähtötietoja ja toisaalta siitä laiskuudesta, ettei viitsitä itse edes yrittää ottaa selvää asioista. Minulle heti nyt kaikki ja tietenkin ilmaiseksi – voisiko joku jolla on tunnukset katsoa minulle nämä. Ei sillä, ettenkö minäkin näitä joskus olisi katsonut ja kertonut, mutta itse en kyllä kehtaisi edes pyytää vaan maksan kiltisti jäsenmaksuja vähän sinne ja tänne.

Toki on hienoa, että sukututkimusharrastus lisääntyy, mutta, miten saadaan nämä someharrastajat ymmärtämään, että tämä on oikeasti ihan mukava harrastus, kunhan sen eteen näkee vähän vaivaa ja opettelee perusasiat. Kun ei oteta yhtään asioista selvää, niin sitten menevät lahjakkaasti puurot ja vellit sekaisin. Suomen Sukututkimusseura, Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys, HisKi, Katiha, Geni, MyHeritage, FamilySearch ja mitä kaikkia näitä nyt onkaan, ovat aika usein kysyjillä, ja välillä vastaajillakin, totaalisen sekaisin, ei tiedetä, missä on mitäkin tietoa ja miten niitä käytetään. Jos ei ehdi osallistua mihinkään kurssille tai jaksa hakea kirjastosta sukututkimusopasta, niin Googlekin auttaisi kummasti, kun netistä löytyy niin paljon ohjeita kaikkeen, kunhan vain viitsii lukea.

Vaikeimpia asioita tuntuu olevan nimet, mikä on sukunimi, mikä patronyymi tai sukunimenä käytetty talonnimi. Lisänä vielä sitten tietenkin tuo ikuisuuskysymys, saako tai pitääkö papin virkakielellä kirjoittamat nimet normalisoida. Ainakin joissain kaksikielisissä seurakunnissa on onneksi aika varhain merkitty rippikirjoihin henkilöiden äidinkieli, ja se helpottaa vähän miettimistä, onko se esi-isä ollut Matts vai ihan reilusti Matti. Mutta kyllähän se suomenkielisillä alueilla on aika selvää, jos talonnimi on Heikkilä, niin todennäköisesti isäntä on ollut myös Heikki, vaikka kirkonkirjassa lukeekin Henrik.

Toinen hyvin vaikealta tuntuva asia on, miten seurataan ihmisiä kirjoissa, merkinnätkin ovat joskus haasteellisia ja eri seurakunnissa vielä poikkeavia, omanlaisiaan. Mutta perusajatus on, että löydettäisiin jokaiselle sukulaiselle katkeamaton polku kirjasta kirjaan ja sivulta toiselle.

Sitten vielä kysymykseen, onko kukaan tutkinut Virtasia, Saarisia ja Lehtosia Lammilta. Minä olen tutkinut. Virtanen oli isoäitini isä ja Saarinen ja Lehtonen olivat hänen veljiään, kuten oli myös yksi nimeltään Lång, joka oli myös heidän isänsä nimi, jonka hän oli saanut Porraskosken sahan kirjurilta mennessään sahalle töihin. Muutenhan Lammilla sitten riittää Virtasia, Saarisia ja Lehtosia, koska ne olivat nimiä, joita juuri Lammilla kaikkein eniten otettiin sukunimiksi 1800–1900-lukujen vaihteessa.

Antoisia tutkimuksia vanhoille konkareille, mutta etenkin uusille harrastajille, toivottavasti tästä vuodatuksestani edes joku siemen jäisi itämään.

Maaret Räsänen

Maaret Räsänen on sukututkimuksen opettaja ja Askolan seudun sukututkijoiden puheenjohtaja. Hän on tehnyt sukututkimusta yli 30 vuotta ja saanut selville omat sukujuurensa 1400–1500-lukujen vaihteeseen asti.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 5/2022. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.