Tiedot tarkistettava aina huolella

Omatoimiseen sukututkimukseen paneutuva alan harrastaja saattaa törmätä tilanteeseen, jossa jää ihmettelemään, mihin pitäisi uskoa? Miten tulisi edetä?

 Vielä 1800-luvun kirkonkirjoissa on melkoisesti virheitä ja vaillinaisia merkintöjä. Myös henki­kirjoissa on virheitä ja puutteita, mm. henkilöiden syntymävuosissa tai ikävuosissa. Tämän vuoksi merkinnät tulisi aina tarkistaa useammasta kohdasta ja eri vuosilta, joskus aivan ensimmäisistä kohdehenkilöstä tehdyistä merkinnöistä lähtien, ja käytetyt lähdeviitteet olisi aina syytä merkitä muistiin.

Lastenkirjoissa lapsen syntymätieto voi olla erilainen kuin merkintä häntä koskevassa ensimmäisessä rippikirjassa. Herää kysymys, kumpi tiedoista on oikea. Olen myös huomannut, että kaikista lastenkirjoista ei aina löydy tietoa lapsen syntymäajasta. Kastetiedosta saattaa silti löytyä maininta. Näin on mm. Albert Adrian Lindholmin kohdalla, jonka tarkkaa syntymäaikaa ei ole merkitty, mutta kaste oli Turussa 13.6.1836. Vuosia myöhemmin Albertin syntymäajaksi on Vehmaan rippikirjassa ilmoitettu 3.9.1836. Merkinnöissä on heittoa useita kuukausia. Siihen, miten tämä poikkeuksellinen tilanne on syntynyt ja kumpi päivämäärä on lähempänä totuutta, voi olla vaikea saada vastausta.

Lastenkirjan aukeaman marginaaliin tehtyihin lisäyksiin olen myös törmännyt. Syynä krono­logisen järjestyksen poikkea­miin voi olla se, että lapsi on syntynyt syrjäisessä torpassa eikä tieto syntymästä ole saapunut viipymättä papin tietoisuuteen. Kaste on voitu antaa vasta muutaman päivän kuluttua, jolloin myöhemmin syntyneitä lapsia on ehditty merkitä kastekirjaan ensin, eikä syntymäpäivän mukainen järjestys ole toteutunut. Joskus kaivattuja tietoja on etsittävä kastekirjasta ko. syntymä­kuukauden lopusta.

Papisto ei ole kuitenkaan ainoa poikkeavia kirjauksia tehnyt taho. Myös tavalliset sukututkimuksen harras­tajat osaavat sen taidon. Epätarkkuuksia löytyy myös netistä, josta henkilötietoja on viety sellaisinaan omiin sukupuihin tarkistamatta tietoja primäärilähteistä. Näin on syntynyt sukupuita, joissa jokaisessa voi olla sama kohtalokas virhe. Suorakopiointi ei ole kannatettavaa, eikä ainakaan laadukasta tutkimusta. En voi olla korostamatta, että huolellinen tutkija ainakin pyrkii käyttämään primäärilähteitä ja luotettavia sekundaarilähteitä sekä soveltamaan niihin lähde­kritiikkiä. Näin jo siksikin, että eri vuosien rippikirjoissa vaihtelevat joskus henkilöiden nimien lisäksi myös syntymäajat ja -paikat. Tietojen kirjaaminen sukupuuhun vaatii aina tarkkuutta.

Tarkistamistoimet voivat tuntua työläiltä, mutta samalla tiedonhaku vaikkapa rippikirjoista opettaa tutkijan tuntemaan tutkittavan suvun jäsenet ja heidän eri elämänvaiheensa. Hyvänolontunne, kun on onnistunut syventävässä tutkimustyössään, on paljon suurempi kuin silloin kun sukupuun on vain muutamalla napin painalluksella kopioinut itselleen jonkun muun valmiista tiedoista.

Havainnollistaakseni plagioinnin turmiollisia seurauksia sukupuita laadittaessa voin mainita muuta­man esimerkin.

Tutkimuksissani törmäsin Catharina Christina Lebell´iin (aviossa Blum/Blom), jolla yhden verkko­palvelun sivuilla on peräti kolme (3) eri kuolinaikaa, joista vain yksi päivämäärä (k. 27.3.1821 Pori) on luonnollisestikin se oikea. Toki moni puunrakentaja on juuri sen oikean päivämäärän merkinnytkin sukupuuhunsa. Mutta Catharinan muut kuolin­ajankohdat 6.1.1821 tai 16.1.1821 ovat joidenkin kiireisten tutkijoiden suku­puihinsa merkitsemiä. Myöhemmin ovat useat kymmenet "tutkijat" sitten kopioineet jommankumman näistä virheellisistä ajankohdista omiin puihinsa.

Löysin Catharinalle jopa kaksi eri tyttönimeä: Lebell ja Hoffman. Selvää on, että tutkimuksissa on tulkittu asiat väärin ja yhdistetty eri naisten tiedot. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri henkilöä ja sukua, jopa eri paikkakunnilta.

Catharina on myös yhdessä verkkoon päivitetyssä sukupuussa merkitty avioituneeksi 8.3.1760 paikka­kunnalla Ulvsby, Värmland, Sweden. Avioliittoa ei kuitenkaan solmittu Värmlannin Ulvsbyssä vaan Porin naapurikunnassa Ulfsbyssä, eli Ulvilassa.

Sattumoisin havaitsin myös, että yhdessä netissä olevassa sukupuussa porilainen Johan Eric Johansson Grönblad (s. 3.8.1753) on samana päivänä (18.9.1777) avioitunut kahden eri naisen kanssa. Se onkin hieno suoritus, johon harva on yltänyt! Johanin kuolinajankohdaksi on myös eräässä puussa merkitty 21.12.1804 ja kuolin­paikkakunnaksi Björneborg, Värmland, Sverige. Oletettavasti sukututkija ei tiennyt, että Björneborg-niminen kaupunki on myös Suomessa ja tunnetaan nimellä Pori. Verkossa on myös runsaasti vääriä tietoja Porissa 15.7.1786 kuolleen kirkkoherra Mikael Lebellin kuolinpaikkakunnasta. Näissäkin tapauksissa Pori on kartalla sijoitettu Värmlantiin.

Muistan myös kuulleeni amerikkalaisesta uutisesta, jonka mukaan vuonna 1994 valittu Suomen tasavallan presidentti oli venäläinen, nimittäin viipurilaissyntyinen Martti Ahtisaari. Tähän kansalai­suuteen oli päädytty, kun kerran Viipuri sijaitsee (nykyään) Venäjällä. Valtakunnanrajojen siirtyminen oli ilmeisesti jäänyt huomaamatta.

Yllättävän havainnon tein, kun löysin netistä tiedon pisimpään eläneestä ihmisestä. Johan Grönvall oli syntynyt 22.1.1749 Ruotsissa. Kuolinajaksi oli merkitty 16.5.1892, eli hän eli yli 143-vuotiaaksi! Tässäkin tapauksessa oli kahden eri henkilön tiedot yhdistetty, huomionarvoisin seurauksin.

Sukupuuta koottaessa tulisi olla erittäin tarkka kirjattavien tietojen ja ennen kaikkea lähteiden suhteen. Muiden julkaisemaa tietoa ei kannata suoraan kopioida ilman omia lähde­tarkistuksia. Suomen Sukututkimusseuran jäsenet voivat Seuran käsikirjastossa käydessään saada maksutta sukututki­mus­neuvontaa. Palvelua kannattaa kokeilla.

Kari Salo

Artikkeli on julkaistu joulukuun 2024 Jalmarissa. Kari Salo on Seuran hallituksen jäsen.