Tietosuoja on positiivinen asia
Tammikuun 28. päivänä vietettiin kansainvälistä tietosuojapäivää. Sen tarkoituksena on lisätä tuntemustamme yhtäältä tietosuojaoikeuksista ja toisaalta henkilötietojen käsittelijöiden velvollisuuksista.
Oikeudenmukaisen digitaalisen yhteiskunnassa olennainen osa on tietosuojalainsäädäntö, jonka tehtävänä on suojata jokaisen henkilötietoja väärinkäytöltä. Henkilötietojen suoja kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin osana yksityiselämän suojaa ja se on Suomessa turvattu perustuslailla.
Kuten tiedotusvälineistä aika ajoin saa lukea, henkilötietojen suoja ei uudistetusta säädöspohjasta, kasvaneesta ohjeistuksesta ja lisääntyneestä valvonnasta huolimatta ole itsestäänselvyys. EU:n yleinen tietosuoja-asetus, joka sääntelee kaikkea henkilötietojen käsittelyä pitkälti samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa, on hyvin laaja-alainen lainsäädäntö, jonka tulkinta on usein vaikeaa.
Ongelmia tuottaa se, että samaa lainsäädäntöä sovelletaan kaikkeen EU:n alueella tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn, tekivätpä sitä yksittäiset henkilöt tai monikansalliset yritykset. Lisäongelmia tuovat tahalliset tietovuodot ja muu henkilötietojen rikollinen väärinkäyttö.
Jokaisen sukututkijan on vakavasti huomioitava tutkimuskohteittensa tietosuoja. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa henkilötietojen suojaa ennen muuta niin, ettei henkilötietoja saateta rajoittamattoman henkilömäärän saataville ilman henkilön itsensä myötävaikutusta. Yksi tietosuoja-asetuksen keskeisimmistä lähtökohdista on se, että jokaisella on oikeus itse päättää omien henkilötietojensa käsittelystä.
Toisaalta on niin, että perustuslaissa säädetyt sivistykselliset perusoikeudet antavat kansalaisille oikeuden itse päättää, millaista tiedonhankinta-, selvitys- ja tutkimustyötä he haluavat tehdä. Tämä on erityisen vahvasti turvattu tieteellisen tutkimuksen osalta. Sukututkijalla on siis perustuslain takaama oikeus tehdä sukututkimusta lainsäädännön tarkemmin määrittämällä tavalla. Sukututkimus on hyväksyttävä tarkoitus kerätä ja tallentaa kuolleiden ja elossa olevien henkilötietoja ja siitä säädetään erityisesti yleisessä tietosuoja-asetuksessa.
Käsitellessään elossa olevien henkilötietoja sukututkija joutuu taiteilemaan kahden perusoikeuden veitsenterällä: hänelle on oikeus tutkia, mutta tutkittavilla on oikeus henkilötietojensa suojaan. Vastuulliseen sukututkimukseen kuuluu se, että sukututkija tietää, millä lainsäädäntöön nojaavilla oikeuksilla hän voi sukututkimusta harjoittaa.
Sen selvittäminen, miten sukututkijan tulee erilaisissa sukututkimustilanteissa soveltaa tietosuoja-asetusta, ei ole rakettitiedettä. Tässä voi käyttää apuneuvona Suomen Sukututkimusseuran lokakuussa 2021 kotisivullaan julkaisemaa tietosuojaohjeistusta "Vastuullinen henkilötietojen käsittely sukututkimuksessa". Ohjeistuksesta on tehty perusasiat sisältävä esite "Tietosuoja-asetus koskee myös sukututkimusta".
Vastuullisesta sukututkimuksesta kerrotaan Suomen Sukututkimusseuran ja Suomen Sukuhistoriallinen yhdistyksen marraskuussa 2021 yhdessä esittämässä "Vastuullisen sukututkimuksen julkilausumassa".
Tietosuoja on positiivinen asia. Erinomainen ohjenuora sen sisäistämiseen on edesmenneen Ruikonperän multakurkun Jope Ruonansuun vaalilause "Aatteleppa ite". Käsittele muiden henkilötietoja niin kuin haluaisit heidän käsittelevän sinun henkilötietojasi.
P. T. Kuusiluoma
FM P. T. Kuusiluoma on Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja ja pitkän linjan sukututkija. Hän on myös toiminut Genoksen päätoimittajana sekä julkaissut sukukirjoja ja historiikkeja.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 2/2024. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.