Unohdettu arkkitehti
Turun vuoden 1827 suurpalon jälkeen riitti rakennusalan ammattilaisille töitä pitkäksi aikaa, sillä kolme neljäsosaa kaupungista oli rakennettava uudelleen. Arkkitehdeista oli pulaa, kun palon aikaan Turun kaupunginarkkitehdin virkakin oli täyttämättä. Christian Fredrik Bäck oli yksi niistä amatööriarkkitehdeista, jotka vastasivat kysyntään laatimalla rakennuspiirustuksia tontinomistajille.
Christian Fredrik Bäck syntyi Porvoossa 14. lokakuuta 1783 turkkurimestari Henrik Christopher Bäckin ja hänen toisen vaimonsa Anna Catharina Gestrinin neljästä pojasta kolmantena. Vanhemmat kuolivat varhain, äiti vuonna 1789 ja isä vuonna 1792, jolloin 8-vuotias Christian Fredrik muutti Turkuun äitinsä veljen luokse. Eno Gabriel Gestrin (1863–1831) oli menestyvä kauppias ja laivanvarustaja, joka vuonna 1810 sai kauppaneuvoksen arvonimen. Gestrinin perhe, johon Gabrielin lisäksi kuului vaimo Magdalena Lovisa Ståhlström (k. 1800) sekä tyttäret Agatha ja Sofia, asui Pohjoiskorttelin numerossa 160 "Hållo". Rippikirjassa olevan merkinnän mukaan Christian Fredrik suoritti tutkinnon (examen) vuonna 1799. Hän oli tuolloin 16-vuotias, joten jokin koulututkinto lienee ollut kyseessä. Bäck toimi enonsa kauppaliikkeessä ensin apulaisena ja myöhemmin kirjanpitäjänä; viimeistään vuodesta 1817 hänen ammattinsa oli kauppias. Ilmeisesti Bäck kuitenkin toimi samanaikaisesti myös rakennusalalla, sillä vuonna 1825 hänet mainitaan kliinisen instituutin rakennustöiden valvojana.
Kukaan ei pysty kylmiltään laatimaan rakennuspiirustuksia, joten Bäckin on täytynyt jossain vaiheessa opiskella arkkitehtuuria. Hänen toimintansa arkkitehtina keskittyi lähinnä palon jälkeiseen aikaan, jolloin hän laati kaikkiaan parinkymmenen rakennuksen piirustukset. Hänen arkkitehtuurinsa esikuvana pidetään venäläistä koristeellista empireä. Gestrinin kirjanpitäjänä toimiessaan Bäck kävi joitakin kertoja Venäjällä, ainakin Pietarissa, ja perehtyi matkoillaan myös sikäläiseen rakennustaiteeseen. Häntä pidettiin erinomaisena arkkitehtina, onpa häntä verrattu itseensä Charles Bassiin. Bäckin piirustukset ovat yksityiskohtaisia ja taitavasti laadittuja.
Bäckin suunnittelemista taloista useimmat olivat yksikerroksisia, puisia asuinrakennuksia. Kaikki Bäckin talot ovat hävinneet Turun katukuvasta jo ajat sitten, viimeisenä purettiin vuonna 1927 Brahenkatu 8:ssa sijainnut hovioikeudenneuvos Fredrik Langellin vuonna 1829 rakennuttama talo. Vuonna 1831 Bäck laati piirustukset enolleen Gabriel Gestrinille kaksikerroksista kivitaloa varten, mutta kumpikaan miehistä ei ehtinyt nähdä taloa valmiina.
Bäckiä on pidetty arvoituksellisena henkilönä, josta on säilynyt jälkipolville tietoja vain vähän. Hän ei koskaan avioitunut, vaan asui loppuun saakka Gabriel Gestrinin taloudessa tai ainakin samassa pihapiirissä.
Christian Fredrik Bäck kuoli koleraan 4. lokakuuta 1831 ja haudattiin mahdollisesti Turun Itäharjun kolerahautausmaalle saman kuun 16. päivänä nelinkertaisella kellojen soitolla. Koleraan kuolleet eivät yleensä saaneet perinteisiä hautajaisia ja tartuntavaaran vuoksi hautaukset toimitettiin nopeasti, jopa kuolemaa seuranneen yön pimeydessä. Näin ei siis Bäckin kohdalla jostain syystä menetelty.
Pirjo Terho
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 6/2023. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.
