Valokuvat sukututkimuksen apuna

Jatkan hieman samasta teemasta, josta Christer Kuvaja kirjoitti toukokuun Jalmarissa, eli valokuvista ja niiden käytöstä. Päivätyössäni Museoviraston Kuvakokoelmien yli-intendenttinä olen monella tavalla tekemisissä valtavan kulttuurihistoriallisen ja journalistisen kuva-aineiston kanssa ja seuraan myös kokoelmien käyttöä. Keskityn tässä erityisesti valokuvien käyttöön sukututkimuksen apuna muutamien esimerkkien avulla ja pohdin myös, miten arkistojen ja erityisesti museoiden sekä sukututkijoiden yhteistyötä voitaisiin lisätä.

Museoviraston kokoelmissa on yhteensä noin 22 miljoonaa eri tavoin tehtyä kuvaa, joista suurin osa on valokuvia 1840-luvun daquerrotyypeistä tämän päivän digitaalisiin kuviin. Suomalaisissa museoissa kuvia on yhteensä vuoden 2023 Museotilaston mukaan yli 26 miljoonaa, ja kun tähän ei ole laskettu mukaan Museoviraston kokoelmia, on suomalaisissa museoissa, arkistoissa ja kirjastoissa eri aikojen kuvia on todella paljon. Vain pieni osa niistä on digitoitu ja käytettävissä verkon kautta. Esimerkiksi Museoviraston Kuvakokoelmissa olevista kuvista toistaiseksi vain noin 280 000 kuvaa on käytettävissä Finna-palvelun kautta. Tuossakin määrässä on paljon mm. sukututkimuksessa hyödynnettäviä kuvia. Kuvia toki käytetään paljon ja ne ovat Finna-palvelun käytetyintä aineistoa. Vuonna 2023 pelkästään Museoviraston aineistoja katsottiin Finnan kautta yli 1,8 miljoonaa kertaa ja vuonna 2024 katseluiden määrä on jatkanut kasvamista. Luvussa on mukana myös esineiden katselukerrat, mutta valtaosa käytöstä kohdistui kuviin. Museoviraston kokoelmien katsotuin kuva oli kuvajournalisti Jukka Kuusiston kuva nuorisojengistä Joensuun Penttilässä 1990-luvulla. Finnassa tehtiin 2023 laaja käyttäjäkysely, jonka perusteella Museoviraston oman museovirasto.finna.fi -näkymän käyttäjistä merkittävä osa on sukututkijoita. Vastausten määrä on toki rajallinen, mutta kertoo kyllä riittävällä tarkkuudella laajemminkin käyttäjistä. Vuoden 2023 vastaajista 15 % mielsi itsensä sukututkijoiksi ja voisin kuvitella, että sukututkijoita oli myös itsensä harrastajaksi mieltävien joukossa. Meille sukututkijoille Finna ja sitä kautta käytettävät kuvat on siis merkittävä palvelu.

Museoissa, kirjastoissa ja arkistoissa valokuvia luetteloitaessa ei yleensä ole mahdollista käyttää kovin paljon aikaa yksittäisen kuvan taustojen tai tietojen selvittämiseen. Esimerkiksi jos kuvan mukana ei ole valmiiksi tietoja siinä esiintyvien henkilöiden nimistä, jäävät ne usein nimettömiksi. Myös kuvien mukana olevissa nimissä voi olla virheitä, jotka siirtyvät usein sellaisenaan kokoelmajärjestelmiin ja sitä myötä myös esimeriksi Finnaan. Välillä kuvaan liitetty henkilönimikään ei kerro vielä paljoa. Hyvä esimerkki tästä on Valokuvaamo Nyblinin laajaan lasinegatiivikokoelmaan sisältyvä kuva herra Poppellista koiransa kanssa. Kuva on otettu Helsingissä 9.8.1878 ja sitä on jaettu laajasti eri keskusteluryhmissä somessa viime vuosien aikana. Mutta kuka herra Poppell oli? Häntä ei tunnu löytyvän esimerkiksi Helsingin osoitekalenterista 1878–1879. Ehkä hieman laajemmalla selvittelyllä vaikka joku Sukututkimusseuran jäsenistä saa selville hänen koko nimensä ja myös muuta lisätietoa, joista on hyötyä ja iloa monelle.

Vastaavia tapauksia on paljon ja itselle tämä vähillä tai olemattomilla tiedoilla olevien kuvien tilanne konkretisoitui esim. kirjoittaessani muutama vuosi sitten sukulaisiani varten lyhyen tekstin isoisäni sukulaisille sattuneesta onnettomuudesta Sortavalan maalaiskunnassa vuonna 1913. Muistin sitä kirjoittaessani Sortavalan seminaarista opettajaksi valmistuneen Liina Cantellin kuvat, joita on paljon mm. Museoviraston kokoelmissa. Hän kuvasi ahkerasti mm. Airanteen ja Hympölän kyliä ja niiden asukkaita 1909–1910. Isoisäni suvun Blomqvistien kuvia tuolta ajalta on säilynyt erittäin vähän, joten kävin innolla läpi Cantellin ottamat kuvat, sillä Blomqvistit asuivat tuolloin juuri noissa Airanteen ja Hympölän kylissä. Harmillisesti kuvissa on vain perustiedot, joten varmuudella en pystynyt sanomaan onko kuvissa sukulaisiani. Todennäköisesti niissä on joka tapauksessa heidän tuon ajan naapureita, mm. emäntä Kalavainen Airanteelta. Toisen Airanteen emännän kuvan kohdalla jäin miettimään mahdollista yhdennäköisyyttä, mutta varma tästäkään ei voi olla. Ehkä joku Sukututkimusseuran jäsenistä tunnistaa ja pystyy identifioimaan myös näiden kuvien emännät tarkemmin?

Henkilökuvien lisäksi toki muutkin valokuvat ovat avuksi sukututkimuksessa. Niiden avulla voi esimerkiksi kertoa ja konkretisoida tarkemmin eri aikojen asuinympäristöjä ja elinkeinoja. Kuinka moni pystyisi esimerkiksi kertomaan millainen oli 1900-luvun alun humalatappo (eli humalatarha), joita vanhan lain mukaan piti olla joka talossa? Finnasta löytyy tästäkin Toivo Kaukorannan ottama kuva Tammelan Portaasta vuodelta 1928.

Talojen ja tilojen kuvat ovat varmaankin tuttuja monelle ja ne ovat myös paljon käytettyjä. Museoviraston kokoelmissa on esimerkiksi 1930-luvulla julkaistujen Suomen kartanot ja suurtilat -kirjasarjan alkuperäiset kuvat, joista suurin osa löytyy digitoituna myös Finnasta.
Iso ja ehkä vähemmän käytetty kuva-aineisto on erilaiset tapahtumakuvat ja lehtikuvat. Löytääköhän joku sukulaisiaan esimerkiksi Museoviraston Hufvudstadbladet-lehden kokoelmaan kuuluvasta ja Hugo Sundströmin vuonna 1940 ottamasta kuvasta, jossa on Svenska normallyceumin oppilaita koulun edessä 1.8. Kuva julkaistiin Hufvudstadbladetissa päivän kuvana 2.8.1940 ilman tarkempia tietoja esimerkiksi oppilaista.

Kuvista keskustellaan paljon mm. somen eri ryhmissä ja niihin liittyviä muistoja ja tietoja jaetaan siellä. Tämä on erinomainen tapa pitää kuviin liittyvät tapahtumat ja henkilöt tiedossa ja jakaa omia tietojaan ja kokemuksiaan muille. Nämä tiedot on hyvä saada myös pysyvästi talteen ja tähän Finnan palautejärjestelmä on erinomainen keino. Jokaisen kuvan kohdalla voi lähettää siihen liittyviä tietoja ja myös kysymyksiä kuvan omistavalle organisaatiolle. Tätä toki moni jo käyttää ja varmentamisen jälkeen korjatut ja päivitetyt tiedot julkaistaan myös Finnassa kaikkien hyödynnettäviksi. Museovirastoon näitä palauteviestejä tulee vuodessa yli 1000 muuta kautta tulevien viestien ja palautteiden lisäksi, joten valitettavasti tällä hetkellä niiden käsittelyssä on paljon viivettä.

Museoiden henkilökunnan aika ja asiantuntemus ei aina riitä kaiken oleellisen tiedon selvittämiseen kokoelmiin kuuluvista kuvista. Tässä olisi hyvä mahdollisuus lisätä museoiden ja sukututkijoiden yhteistyötä nykyisestä, joskin varmasti moni kertoo jo nyt kuviin liittyvät tietonsa museoille. Verrattuna arkistoihin yhteistyötä voisi olla paljon nykyistä enemmän. Jo digitoitujen ja verkossa olevien kuvien osalta niiden tarkistaminen ja tietojen päivittäminen on lisäksi helppoa, vaikka toki myös museoilla olisi hyvä olla vastaavia osallistamista helpottavia digitaalisia palveluita, joita esimerkiksi Kansallisarkisto on jo käyttänyt. Finna on toki jo nykyisellään erinomainen palvelu. On kuitenkin hyvä muistaa, että vasta pieni osa museoiden, kirjastojen ja arkistojen valokuvista on digitoitu. Näidenkin osalta yhteistyötä ja osallistamista tietojen täydentämiseen kannattaa lisätä. Tähän on olemassa myös hyviä esimerkkejä, sillä monessa museossa on jo esimerkiksi omia vapaaehtoistoiminnan ryhmiä, joissa voidaan käydä läpi esimerkiksi museon valokuviakokoelmia ja auttaa niiden järjestämisessä ja luetteloinnissa.

Museoviraston Kuvakokoelmien toiminta ja kokoelmat keskitetään vuoden 2025 aikana Vantaalle Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskukseen, joten tällä hetkellä Helsingin Sturenkadulla sijainneiden kokoelmien asiakaspalvelu on valitettavasti suljettu. Vantaalla jo olevien Journalistisen kuva-arkisto JOKAn ja Suomen merimuseon kuva-arkiston asiakaspalvelu on auki normaalisti. Kannattaa ottaa yhteyttä ja sopia aika, jolloin on mahdollista käydä itse läpi etukäteen tilaamia kuva-aineistoja. Kokoelmista on digitoitu ja julkaistu vasta murto-osa, joten digitoimattomien aineistojen joukosta voi löytyä vaikka juuri sinun sukututkimusta edistävä kuva.

Vantaalle avautuu myös uusi asiakaspalvelutila vuonna 2026, joka tarjoaa mahdollisuuden entistä laajempaan yhteistyöhön sukututkijoiden kanssa. Toivottavasti löydämme yhdessä tähän sopivia tapoja. Jo sitä ennen voimme kaikki täydentää olemassa olevia tietoja ainakin Finnan palautejärjestelmän avulla.

Ismo Malinen

Artikkeli on julkaistu syyskuun 2024 Jalmarissa. Ismo Malinen on Museoviraston yli-intendentti ja Seuran hallituksen jäsen.