HisKi – historiakirjojen hakutietokanta

HisKi on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä tietokanta, jossa voi tehdä hakuja indeksoitujen historiakirjojen eli kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden tietoihin. Kyseessä on Seuran käytetyin verkkopalvelu ja sukututkijoille korvaamaton apuväline, jonka täydentämiseen voi lähteä mukaan kuka tahansa.

Tietokanta

HisKin eli Historiakirjat-tietokannan vaiheet alkavat 1990-luvulta, ja kyseessä on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut verkkopalvelu. Tietokannassa on haettavana lähes 11 miljoonaa tietuetta ja vuosittain tietokannassa tehdään miljoonia yksittäisiä hakuja. Sukututkimuksen lisäksi HisKin aineistoja voidaan käyttää myös akateemisessa tutkimuksessa, niin historiantutkimuksessa kuin vaikkapa evoluutiobiologian alallakin. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaan tutkimusryhmä, jossa selvitettiin niin sanottua mummohypoteesia, eli miten isoäitien läsnäolo vaikutti vuosien 1731 ja 1890 välillä syntyneiden suomalaislasten selviytymiseen, ja tässä Jalmarissa esillä oleva Sara Itkosen väitöskirjatutkimus Helsingin yliopistossa.

Parhaimmillaan HisKi on sukututkimuksessa apuväline, jonka avulla voidaan tehdä nopea peruskartoitus tutkittavan perheen vanhemmista ja lapsista, tutkia missä päin maata tietyt suku- tai talonnimet ovat esiintyneet tai etsiä lähteistä kadonnutta esimerkiksi naapuriseurakunnista tai muualta maasta. HisKin käytössä on kuitenkin pidettävä mielessä, että sen tiedot ovat usein tulosta kolmivaiheisesta kopiointiprosessista, eikä tietokanta korvaa alkuperäisten kirkonkirjojen käyttöä sukututkimuksessa.

Hakeminen

Vanhoissa kirkonkirjoissa ortografia eli oikeinkirjoitus on usein horjuvaa. Tämä tarkoitta, että sekä henkilö- että paikannimet saavat tavallisesti useita eri kirjoitusasuja, mikä on huomioitava myös HisKiä käytettäessä. Etunimet on HisKissä pitkälti normalisoitu, eli esimerkiksi haut nimillä Heikki ja Henrik palauttavat teoriassa myös muodot Henric, Henricus, Hindirch ja niin edelleen. Hakuja kannattaa kuitenkin tehdä erilaisilla muodoilla, sillä erityisesti suku- ja paikannimien normalisointi HisKissä on puutteellinen. Niinpä esimerkiksi hakumuoto Ronkainen palauttaa nimimuodon Rongain, mutta hakutermi Rönkä jättää hakutuloksista pois tapaukset, joissa sukunimen kirjoitusasuna onkin Röngä.

Parhaan mahdollisen hakutuloksen saamiseksi HisKiiin kannattaa tehdä erilaisia hakuja. Hakutermissä asteriksi (*) katkaisee hakutuloksen ja korvaa minkä tahansa merkkijonon. Niinpä esimerkiksi haku Hänni* palauttaa niin Hänniset kuin Hännikäisetkin. Hakuehtoja ei kannata rajata yhtään enempää kuin on välttämätöntä, sillä mitä niukemmilla hakuehdoilla haku on mahdollista tehdä, sen kattavampi hakutulos todennäköisesti saadaan. Esimerkiksi tarkan patronyymin käyttö vanhempien kohdalla saattaa jättää näyttämättä hakutuloksista osan perheen lapsista vain sen vuoksi, että esimerkiksi äidistä on alkuperäiseen kastemerkintään kirjattu vain etunimi. On siis järkevää tehdä hakuja useilla eri hakutermeillä.

Täydentäminen

Alkuvaiheessa HisKiin tallennettiin tietoja Seuran 1920–1940-luvuilla teettämistä seurakuntien historiakirjojen käsin kirjoitetuista kopioista eli niin kutsutuista mustista kirjoista. Nykyään tietokantaa täydennetään suoraan digitoiduista alkuperäisistä kirkonkirjoista erillisen tallennusalustan kautta. Ensimmäisessä vaiheessa tallennus pyrittiin ulottamaan koko maan osalta vuoteen 1850, mutta nykyään osasta seurakuntia tietoja on tallennettu jo 1900-luvun alkupuolelle saakka.

HisKin täydentäminen perustuu vapaaehtoiseen tallennukseen, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua, jos vain löytyy motivaatiota tai taitoa lukea alkuperäisiä kirkonkirjoja. Tallennus tapahtuu omatoimisesti omalla koneella. Tallennukseen liittyen on erityisen tärkeää, että kaikki noudattavat laadittuja ohjeita ja yhteisesti sovittuja periaatteita, jotka on koottu Seuran kotisivuille. Kaikkien tallentajien on suositeltavaa myös liittyä Facebookissa HisKi-tallentajien omaan keskusteluryhmään. HisKi-tallennuksen koordinaattorina toimii Kati Ahopelto, joka opastaa uusia tallentajia ja neuvoo tallennuksessa.

Mikko Kuitula

FM Mikko Kuitula on henkilö- ja sukuhistorian tutkimukseen erikoistunut historiantutkija, joka työskentelee Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntijana ja Karjalan Liiton sukututkijana.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 12/2023. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.