Hyvää Runebergin päivää
Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin muistolle, jota voimme pitää osana suomalaista kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Runeberg (s. 5.2.1804 Pietarsaari, k. 6.5.1877 Porvoo) oli runoilija, opettaja, toimittaja ja pappi.
Hänen teoksistaan, kuten Vänrikki Stoolin tarinat, on tullut tärkeä osa suomalaista kirjallisuutta. Runebergin päivää vietetään perinteisesti Runebergin tortuilla, mutta sen taustalla on syvempi merkitys, joka avautuu, kun tarkastellaan hänen sukuhistoriaansa. Runebergin suku oli monivivahteinen ja kansainvälinen. Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804, mutta hänen sukunsa juuret ulottuvat myös Ruotsiin ja muualle Eurooppaan.
Runeberg koki vahvasti olevansa osa suomalaista kulttuuria ja kirjoitti teoksia Suomen kansan ja sen kohtalon puolesta. Runebergin perheen historia oli pohjana hänen näkemyksilleen siitä, miten identiteetti ja kulttuuri muotoutuvat ja siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Runebergin vaimo, Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807–1879), oli myös merkittävä henkilö suomalaisessa kulttuurihistoriassa. Fredrika oli tunnettu kirjailija ja taiteilija, ja tukena miehensä työssä. Fredrika kirjoitti muun muassa lasten kirjoja ja runoja. Hänet tunnettiin myös naisten oikeuksien puolustajana. Hänen teoksensa ja kulttuurinen aktiivisuutensa loivat pohjaa Suomen kulttuurielämälle 1800-luvun puolivälin jälkeen. Fredrika toimi myös miehensä hengellisenä ja älyllisena tukijana, ja Runebergien avioliitossa kehittyi tiivis yhteistyö niin perhe-elämässä kuin luovan työn kentällä.
Fredrikan suku oli kotoisin Porvoosta. Hän oli saanut koulutusta taiteessa ja kirjallisuudessa ja oli tietoinen ajastaan ja sen kulttuurisista virtauksista. Fredrika oli tiiviisti mukana puolisonsa elämässä ja auttoi teosten julkaisemisessa ja muokkaamisessa. Hän oli myös oman aikansa kulttuurivallankumouksellinen ja naisten aseman puolestapuhuja.
Runebergin päivä tarjoaa tilaisuuden pohtia myös henkilökohtaisia suvun tarinoita. Aivan kuten Runebergin teokset ovat olleet osa Suomen itsenäisyyttä ja itseluottamusta, myös hänen perheensä juuret ja elämäntarinat kietoutuivat osaksi suomalaista kulttuuriperintöä. Sukuhistorian valossa tämä voi syventää ymmärrystämme siitä, kuinka suuri rooli sukupolvien ketjulla on ollut kansallisten symbolien syntymisessä.
Maarit Toivonen
Maarit Toivonen on Suomen Sukututkimusseuran palvelukoordinaattori
