Sarjamurhaaja Karl Emil Malmelin

Karl Emil Malmelinin 10. toukokuuta 1899 Nurmijärven Klaukkalan kylän Ali-Seppälän talon Simolan torpassa suorittamaa seitsemän ihmisen murhaa käsiteltiin laajasti Suomen sanomalehdistössä, sillä se oli yksi vuosisatansa pahimpia henkirikoksia. Turun hovioikeus vahvisti Malmelinin tuomion elinikäiseksi kuritushuonetuomioksi 16. elokuuta 1899.

PÄIVÄLEHDEN KERTOMAA
Maan lehdet seurasivat murhaoikeudenkäyntiä tiiviisti. Esimerkiksi Päivälehti kertoi toukokuun 13. päivänä, että Simolassa oli murhattu kaikki torpan asukkaat, nimittäin torppari Johan Ezekiel Aspelin, s. 1835, hänen vaimonsa Sofia Karolina Sundholm, s. 1837, heidän kaksi tytärtään Edla Emilia, s. 1865, ja Ida Erika, s. 1871, sekä viimeksi mainitun 29.3.1899 syntynyt lapsi Ellen Wilhelmina ja torppari Aspelinin kolmannen tyttären Sofia Wilhelminan 5-vuotias tytär Ida Sofia Väkevä. Lisäksi henkensä menetti tilapäisesti torpassa majaillut Anna Rosengren Espoon pitäjästä. Pian selvisi, että torpan renki Karl Emil Malmelin, joka oli syntynyt 1872 Espoon pitäjässä, oli samana yönä poistunut torpasta ottaen mukaansa torpan aseet ja rahat. Malmelin oli keskikokoinen, hartiakas, pyöreäkasvoinen, punakka mies, mustanruskeilla viiksillä ja lyhyellä leukaparralla, kiharaisella, melkein olkapäihin ulottuvalla mustalla tukalla, ontui tuskin huomattavasti oikeaa jalkaansa, joka muutamia vuosia sitten oli mennyt poikki, puhui ruotsia ja ruotsinvoittoista suomea, ja oli ottanut poistuessaan yllensä omat joko tummat tai mustat vaatteensa. Malmelin palveli paikassaan jo toista vuotta. Yleensä hän oli tunnettu hiljaiseksi ja sävyisäksi mieheksi, mutta viime aikoina hänet oli kuitenkin huomattu synkkämieliseksi, harvasanaiseksi ja ärtyisäksi. Oli tunnettua, että Malmelin oli koettanut saada Edla Aspelinia vaimokseen siinä onnistumatta. Malmelin oli saanut toimia torpassa oman mielensä mukaan. Mutta kerran vuoden 1899 alussa, kun hän ei saanut tahtoaan perille, oli hän uhkaavasti lausunut muille torpan asukkaille: "Älkää luulko saavanne elää tämän vuoden loppuun." Sarjamurhaaja Karl Emil Malmelin Karl Emil Malmelinin 10. toukokuuta 1899 Nurmijärven Klaukkalan kylän Ali-Seppälän talon Simolan torpassa suorittamaa seitsemän ihmisen murhaa käsiteltiin laajasti Suomen sanomalehdistössä, sillä se oli yksi vuosisatansa pahimpia henkirikoksia. Turun hovioikeus vahvisti Malmelinin tuomion elinikäiseksi kuritushuonetuomioksi 16. elokuuta 1899. 

NUOREN MIEHEN ELÄMÄ 
Tuomari käski Malmelinin kertomaan elämästään. Malmelin luuli, mutta ei tiennyt varmaan, syntyneensä Espoon Lahnusten kartanon alueella 16.1.1872. Isäänsä hän ei ollut tuntenut, mutta oli kuullut kerrottavan, että tämä oli eräs Karlsson niminen irtolainen, joka oli jo kuollut. Äidin nimi on Gustava Malmelin. Tämä ei ollut juonut eikä viettänyt pahaa elämää, vaan oli aina ollut hiljainen ja siivo. Veljiä ja sisaria ei Malmelinilla ollut. Pienestä asti oli Malmelinia kasvattanut itsellisvaimo Eriika Rosengrén siihen asti, kun hän tuli arvannostoikään. Hän ei kelvannut sotapalvelukseen. Tämän jälkeen meni hän palvelukseen Forsin torppaan Helsingin pitäjässä ja sieltä Juholaan samassa pitäjässä, sekä sieltä vuonna 1897 Simolan torppaan Nurmijärvellä, jossa siis palveli toista vuotta. Koko elämänsä aikana ei Malmelin ollut sairastanut mitään kovempaa tautia. Lapsena käydessään kiertokoulua, noin 12–13-vuotiaana, oli hän sairastanut eräänlaista päänkipua jonkun aikaa, josta hänen hiuksensa lähtivät ja hän kävi huonokuuloiseksi. Hän ei sanonut käyttäneensä tavallista enempää väkijuomia, eikä viettäneensä huonoa elämää. Hän oli käynyt 5 kurssia kiertokoulua ja 16-vuotiaana rippikoulun, joten hän osasi lukea, mutta ei juuri ollenkaan kirjoittaa. Hän Teki ainoastaan maantyötä ja hyvin vähän puusepän työtä. Malmelin tunnusti olleensa vuonna 1898 salakihloissa Edla Emilia Aspelinin kanssa, mutta kihlaus purettiin kummankin puolisen kylmyyden tähden. Edla Aspelin oli seuraavan vuoden ajan ärsytellyt häntä, ja sen jälkeen toisetkin. 

Veli Pekka Toropainen

Filosofian tohtori Veli Pekka Toropainen on Suomen historian tutkija, joka on erikoistunut 1600-luvun historiaan. Toropainen on Suomen Sukututkimusseuran tutkijajäsen ja Aikakauskirja Genoksen toimitusneuvoston jäsen sekä sukututkimuksen opettaja.