Vapaaehtoiset ovat tärkeä osa Seuran organisaatiota

Tänään maailmalla vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. Sen tarkoituksena on huomioida ja kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästään tärkeästä työstä. Vapaaehtoistyö on osallistumista hankkeisiin, joiden tulokset tuottavat yhteistä hyvää ja hyödyntävät monia.

Vapaaehtoistyö Suomessa tänään

Taloustutkimus teki vuonna 2021 tutkimuksen suomalaisesta vapaaehtoistyöstä. Tutkimusraportissa "Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa" todettiin, että noin puolet suomalaisista oli viimeksi kuluneen vuoden aikana tehnyt jotakin vapaaehtoistyötä ja 35 prosenttia vähintään tunnin verran neljän edeltävän viikon aikana. Nämä lukemat olivat suurin piirtein samalla tasolla kuin vuosien 2015 ja 2018 tutkimuksissa.

Vuoden 2021 tutkimuksessa vastaajat kertoivat tehneensä vapaaehtoistyötä edellisten neljän viikon aikana keskimäärin 12,9 tuntia kun se vuonna 2018 oli 15,3 tuntia ja 2015 18,09 tuntia. Vapaaehtoistoimijoiden määrä on siis pysynyt ennallaan, mutta vapaaehtoistyöhön käytettävä aika näyttäisi olisi vähenemässä.

Kiinnostus osallistua vapaaehtoistoimintaan on silti pysynyt ennallaan. Vuoden 2021 tutkimuksessa 38 prosenttia vastaajista ilmoitti osallistuvansa vapaaehtoistoimintaa, jos vain pyydettäisiin. Tämä on vapaaehtoistoimintaa järjestäville tahoille suuri haaste. Tämän mukaan esimerkiksi Suomen Sukututkimusseurassa olisi noin 3 200 henkilöä, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan Seuran järjestämään vapaaehtoistyöhön.

Näin suurelle määrälle Seura ei valitettavasti kykene vapaaehtoistoimintaa järjestämään, mutta nykyisten noin 150 vapaaehtoisen lisäksi tehtävää löytyy kymmenille uusille.

Vapaaehtoistyötä Suomen Sukututkimusseurassa

Suomen Sukututkimusseurassa suurin vapaaehtoistoimijoiden joukko on eri verkkopalveluihin aineistoa tuottavat tallentajat. Heitä on erityisesti kirkonkirjojen indeksoinnissa eli HisKi-tallennustyössä, josta työt loppuvat nykylainsäädännön mukaan joskus 2090-luvulla. Seuran lähitavoitteena on kuitenkin saada kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luettelot indeksoitua vuoteen 1920 jokaisesta seurakunnasta parin seuraavan vuosikymmenen aikana.

Runsaasti vapaaehtoistyötä on tarjolla myös henkikirjojen indeksoinnissa Henkikirjahakuun ja hautamuistomerkkien dokumentoimisessa Hautakivitietokantaan. Seura on vastikään avannut SukuTopoteekin, jonne toivotaan runsaasti vuotta 1950 vanhempia digitoituja henkilövalokuvia metatietoineen.

Seura on kuluvan vuoden aikana tehostanut neuvontaa ja opastusta, joita se tarjoaa verkkopalveluihin aineistoa tuottaville vapaaehtoisille. On pidetty etäyhteydellä vapaaehtoistoiminnan esittelyitä, uusien indeksoijien infotilaisuuksia ja tukitunteja tallennustyössä jo mukana oleville. Tätä työtä Seuran toimisto jatkaa vuonna 2024 ja pyrkii kehittämään sitä vapaaehtoistoimijoita entisestään tukevampaan suuntaan.

Tallennustyön lisäksi Seurassa on tarjolla muitakin kiinnostavia paikkoja osallistua vapaaehtoistoimintaan. On työryhmiä, jotka suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa, esimerkiksi seminaareja, tutusmiskäyntejä tai sukututkimusneuvontaa. Jäsenviesti Jalmari kaipaa aina juttuja ja podcast odottaa sisältöä.

Vapaaehtoistyön merkitys

Vapaaehtoiset toimivat tärkeäksi kokemansa asian puolesta palkkaa pyytämättä. He asettavat omasta vapaasta tahdostaan ja oman valintansa mukaan työpanoksensa ja usein myös erityisosaamisensa yhteisen hyvän kartuttamiseksi. Vapaaehtoistoiminta on hyvin arvokasta yhteiskunnalle, sillä ilman sitä ei synny vahvaa yhteiskunnallista luottamusta eikä sosiaalista pääomaa, joka on myös taloudellisen kehityksen perusta.

Vapaaehtoistyö on järjestöille suoraan välttämätön edellytys menestykselliselle toiminnalle. Esimerkiksi Suomen Sukututkimusseuran mahdollisuudet tarjota sukututkijoita hyödyttäviä verkkopalveluita olisivat kokonaan toisenlaiset ilman jo 30 vuotta kestänyt HisKi-tallennusta. Seurassa vapaaehtoiset ovat merkittävä osa organisaatiota.

Vapaaehtoisuus on luonnollisesti kaksisuuntaista eli vapaaehtoistyö hyödyttää myös sen tekijää. Vapaaehtoinen oppii uusia taitoja, kokee iloa, tutustuu uusiin ihmisiin, saa uusia kokemuksia ja parhaimmillaan voimaantuu vapaaehtoistyön myötä. Vapaaehtoistoiminnan avulla Suomessa ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, lisätään osallisuutta, edistetään kulttuuria ja monin muin tavoin edistetään ihmisten hyvinvointia.

Jos osallistuminen Seuran johonkin toimintaan vähänkään kiinnostaa, siitä kannattaa kertoa vaikkapa toiminnanjohtajalle. Jos tuntuu, että Seurasta puuttuu jokin toimintamuoto, on sekin tärkeä tuoda esille. Vapaaehtoistoiminta ja koko Seura voi kehittyä ainoastaan luottamushenkilöiden ja jäsenten vuorovaikutuksessa.

Vuoden vapaaehtoinen 2023

Suomen Sukututkimusseuran hallitus päätti ryhtyä tästä vuodesta lähtien nimeämään Vuoden vapaaehtoisen kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä. Tarkoituksena on tuoda esiin esimerkillinen vapaaehtoistoimija ja hänen kauttaa kiittää kaikkia Seurassa vapaaehtoistyötä tekeviä.

Seuran Vuoden vapaaehtoiseksi 2023 valittiin Tarja Piitulainen Lahdesta. Hän on ollut vuodesta 1992 lähtien mukana tallentamassa aineistoa suomalaisen sukututkimuksen keskeisimpään apuneuvoon HisKi-tietokantaan. Piitulainen on myös auttanut muita tallentajia ja auditoinut valmiita tallennusaineistoja ennen tietokantaan liittämistä.

Tallennustyön lisäksi Tarja Piitulainen aktiivisesti neuvonut ja avustanut muita sukututkijoita näiden tutkimustyössä sekä osallistunut Kansallisarkiston uusien verkkopalvelujen testaamiseen.

Suomen Sukututkimusseura kiittää Tarja Piitulaista pitkään jatkuneesta aktiivisesta ja esikuvallisesta vapaaehtoistoiminnasta sukututkimuksen ytimessä.

P. T. Kuusiluoma

Filosofian maisteri P. T. Kuusiluoma on Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja.